Työmarkkinasanastoa

Työmarkkina- ja ammattiyhdistyssanasto nivoutuu tiiviisti sopimus- ja talousteemoihin. Erityisesti tänä syksynä on puhuttu työelämän muutoksista moninaisin sanakääntein. Ohessa ovat keskeiset termit, joiden avulla pysyt mukana keskustelussa.

pyrkii puolustamaan ja kehittämään työntekijöiden eli jäsentensä työehtoja. Ammattiliitto on valtakunnallinen toimija, johon voi kuulua useita alayhdistyksiä. Ammattiliitot kuuluvat keskeisesti ammattiyhdistystoimintaan.
Suomessa on ammattiliitot voivat kuulua keskusjärjestöön. Palkansaajien keskusjärjestöjä ovat Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK sekä korkeakoulutettujen Akava. Työnantajilla on omat ammattijärjestönsä, joiden kattojärjestö on Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
muodostuu perus- ja ansio-osasta sekä mahdollisesta lapsikorotuksesta. Joillakin edellytyksillä työtön työnhakija voi saada myös korotettua ansio-osaa.
on ammattiliiton työtä jäsenensä hyväksi työelämää koskevissa asioissa. Ammattiliitto esimerkiksi neuvottelee ja solmii työehtosopimukset.
HEDejä eli henkilöstöedustajia ovat työpaikan luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, työsuojeluasiamiehet, EWC-edustajat (European Works Council), hallintoedustajat, yt-neuvottelukuntien henkilöstöä edustavat jäsenet ja muut henkilöstön valitsemat edustajat ja heidän varahenkilönsä.
Irtisanomispaketti tai eropaketti on sopimus, jossa työntekijä sopii itse irtisanomisestaan. Työnantaja tarjoaa pakettia yleensä vaihtoehdoksi yt-neuvottelujen jälkeiselle mahdolliselle irtisanomiselle. Irtisanomis- tai eropakettia otettaessa on huomattava sen monet vaikutukset esimerkiksi työttömyysturvaan.
Palkansaajien ja työnantajien välinen neuvottelu.
Palkansaajajärjestöt (SAK, STTK ja Akava), työnantajien järjestöt ja Suomen hallitus neuvottelevat keskenään.
Yleisestä ansiokehityksestä jääneille aloille, ammattiryhmille tai työntekijöille sovittu muita korkeampi palkankorotus, esimerkkinä matalapalkkaerät.
Lakko on yksi työtaistelun keino. Yleensä lakkoon ryhdytään työehtojen parantamiseksi. Sitä voidaan käyttää myös poliittisena painostuskeinona päättäjiä kohtaan. Lakosta sekä tukilakosta tulee ilmoittaa kaksi viikkoa ennen aloittamista. Lakkoa pidetään laillisena, kun työ- tai virkaehtosopimus ei ole voimassa. Laittomasta lakosta ammattiliitolle voidaan langettaa sakot.
Palkkojen yleiskorotuksen lisäksi voidaan sopia liittoerä. Työehtosopimusosapuolet eli työntekijä- ja työnantajapuoli voivat siirtää liittoerän myös paikallisesti sovittavaksi palkkaeräksi.
Työnantaja- ja ammattiliittojen välillä käytävät neuvottelut, jos esimerkiksi keskitettyyn ratkaisuun ei ole päästy. Koskee usein palkkaneuvotteluita.
Luottamusmies on työntekijöiden keskuudestaan valitsema edustaja, jonka tehtävänä on valvoa työehtosopimuksen noudattamista ja toimia heidän etujensa valvojana. Tietotekniikan palvelualan TESsin mukaan luottamusmiehen tulee kuulua Tietoalan toimihenkilöt ry:hyn tai olla YTN:läisen liiton jäsen. Vain vastaavien ammattiliittojen jäsenet voivat osallistua luottamusmiehen valintaan.
Luottamusvaltuutettu valitaan silloin, kun työpaikalla ei ole työehtosopimuksen mukaista luottamusmiestä. Luottamusvaltuutetun valintaan voivat osallistua myös ammattiliittoon kuulumattomat.
Matalapalkka-aloille kohdennettava erillinen summa
Muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun, lomautetun tai työttömän sijoittumista uuteen työhön. Muutosturva edellyttää yhteistyötä työnantajan ja työ- ja elinkeinotoimiston välillä, ja siihen kuuluu palveluja sekä työntekijöille että työnantajalle.
Vain naisvaltaisille aloille kohdennettava erillinen summa palkkaratkaisun osana.
Työpaikoilla tapahtuva työnantajan ja työntekijöiden edustajien sopiminen asioista, jotka jäävät lainsäännösten tai työehtosopimuksen ulkopuolelle ja tuovat työntekijälle parempia työehtoja. Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi työajasta (liukuva työaika), etätyöstä, palkkatasosta tai lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi.
Suomessa palkansaajalle taataan lakisääteisesti palkka ja työsuhteeseen liittyvät muut tulot, jos työnantajalta loppuvat rahat. Palkkaturvaa haetaan TE-toimistosta.
Sitova kirjaus siitä, miten työehtosopimuksessa määritellyt palkankorotukset toteutetaan, jos sopimukseen ei päästä paikallisesti.
Keskitetty työmarkkinaratkaisu, jossa sovitaan työsopimuksella ja alakohtaisesti palkankorotuksen määrästä. Raamiratkaisu koskee tavallisesti vain palkkaratkaisua.
Työehtosopimus, jossa sovitaan muun muassa palkoista, työajoista ja lomista. Kuntien palkansaajien työehtosopimus on KVTES ja valtiolla VES.
Yleissitova työehtosopimus koskee valtakunnallisesti kaikkia saman sopimusalan osapuolia, myös liittoon kuulumattomia työntekijöitä.
Normaalisitova työehtosopimus velvoittaa niitä osapuolia, jotka ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Normaalisitovaa työehtosopimusta on noudatettava myös silloin, kun työntekijä ei kuulu sopimuksen solmineeseen järjestöön.
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema työmarkkinasopimus, johon valtiovalta osallistuu esimerkiksi veroratkaisuin. Sopimus toteutetaan alakohtaisilla työehtosopimuksilla.
Ammattijärjestöjen ja -liittojen edunvalvontaa, joka koskee työmarkkinoita.
Työnseisaus on yksi työtaistelun muoto. Se saattaa johtua yrityksen sisäisistä erimielisyyksistä. Tällöin työntekijät lopettavat määräajaksi työnteon ilman työntekijäyhdistyksen ennakkoilmoitusta työnantajayhdistykselle.
Työsuojelutoimikunta valitaan työpaikalle, jossa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Toimikunta edistää työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä tukee työssä jaksamista.
Jokaisella työpaikalla on oltava työsuojelupäällikkö, joka edustaa työnantajaa.
Työntekijöiden edustaja työsuojelukysymyksissä. Hän osallistuu työsuojelua koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon työnantajan kanssa. Työsuojeluvaltuutettu kiinnittää huomiota työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisen työympäristön kehittämiseen. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua tulee olla jokaisessa yli 10 henkilöä työllistävässä yrityksessä.
Sekä työnantajat että palkansaajat voivat aloittaa työtaistelun. Työnantajapuoli voi järjestää työsulun, jolloin työntekijöitä ei päästetä tekemään töitä työpaikalleen. Palkansaajien työtaistelukeinoina ovat lakko, tukilakko ja työnseisaus. Työsulusta kuten lakostakin on ilmoitettava etukäteen vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle.
Ammattiliiton jäseneksi liittymisen yhteydessä liitytään yleensä myös alakohtaiseen työttömyyskassaan. Jos työntekijä jää työttömäksi, hän voi olla oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen, jota työttömyyskassa maksaa. Kassaan kuulumattomat saavat Kansaneläkelaitokselta (KELA) päivärahaa.
Työttömyyskassasta maksetaan myös vuorotteluvapaakorvausta sekä koulutustukea.
Jos työtaistelun (eli työsulun tai lakon) osapuolet eivät pääse keskinäisissä neuvotteluissaan sopimukseen, voidaan kääntyä valtakunnansovittelijan puoleen. Sovittelija on puolueeton virkamies ja yrittää saada osapuolet sopimaan keskenään.
Jos työehtosopimuksen tulkinnasta syntyy riitaa sopimuksen voimassaoloaikana, riita voidaan viedä työtuomioistuimeen. Työtuomioistuin voi määrätä ammattiosastolle, henkilöstöyhdistykselle, ammattiliitolle tai työnantajaliitolle sakkoja esimerkiksi laittomasta lakosta tai työsulusta.
Palkankorotus, jonka kaikki palkansaajat saavat samansuuruisena.