Tietoala ry ei kannata hallituksen irtisanomissuojaa heikentävää lakiesitystä

Suomen hallitus on valmistelemassa lakiesitystä, jolla heikennettäisiin enintään 10 hengen yrityksissä työskentelevien työntekijöiden irtisanomissuojaa. Lakiesitystä perustellaan sillä, että se rohkaisisi yrittäjiä palkkaamaan uusia työntekijöitä ja synnyttäisi näin uusia työpaikkoja.
Tietoala pitää lakihanketta huonona ja edellyttää, että hallitus luopuu lain valmistelusta.
Lakiesitys tarkoittaisi pienten yritysten työntekijöille sitä, että he olisivat käytännössä päättymättömällä koeajalla. Lisäksi esitys asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan yrityksen koon perusteella.
Lain varsinaiset perusteet ovat hataralla pohjalla, sillä hallituksella ei ole ollut esittää konkreettisia todisteita siitä, minkä verran lakimuutos loisi uusia työpaikkoja, tai loisiko se niitä ollenkaan.
Lakimuutoshanke toimii myös itseään vastaan: Miksi työntekijä valitsisi työpaikakseen pienemmän yrityksen, jossa hänet olisi helpompi irtisanoa, kuin isommassa yrityksessä?
Maan hallitus on kautensa alusta asti heikentänyt työntekijöiden asemaa reippaalla otteella. Merkittävin yksittäinen heikennys lienee kilpailukykysopimuksen (Kiky) nimellä kulkeva heikennyspaketti, joka mm. toi 24 tuntia lisää palkatonta työtä ja siirsi osan työnantajamaksuista työntekijöiden maksettavaksi. Lisäksi hallituskaudella on pidennetty koeaikaa, lyhennetty työnantajan takaisinottovelvollisuutta ja lyhennetty työttömyysturvan enimmäismaksuaikaa ja ajettu läpi ns. aktiivimalli.
Näkemyksemme mukaan työntekijän testaaminen ja irtisanominen on Suomessa verrattain helppoa jo nyt. Uuden työntekijän koeaika on kuusi kuukautta. Lisäksi työntekijän voi irtisanoa asiallisin ja perustelluin henkilökohtaisin syin. Useissa työehtosopimuksissa on ns. kriisipykälä, joka antaa mahdollisuuden sopia erilaisista paikallisista järjestelyistä poikkeustilanteissa.
Jo nykyisen oikeuskäytännön mukaan pienten yritysten irtisanomiskynnys on asettunut alemmalle tasolle kuin suurempien yritysten. Uusi laki vaatisi uudet ns. ennakkotapaukset ja romuttaisi nykyisen oikeuskäytännön.

Poliittiset mielenilmaukset

Useat ammattiliitot järjestivät 3.10.2018 poliittisen mielenilmauksen vastustaakseen hallituksen esitystä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseksi alle 20 henkilöä (nyt 10 henkilöä) työllistävissä yrityksissä. Lisäksi liitoilla on käynnissä muita järjestöllisiä toimia kuten ylityökieltoja sekä kehotus pidättäytyä työmatkoista vapaa-ajalla.
Tietoala ei toistaiseksi ole ryhtymässä järjestöllisiin toimiin. Seuraamme lakiesityksen etenemistä ja pidämme yllä valmiutta nopeaan päätöksentekoon ja työtaistelutoimiin osallistumiseen tilanteen niin vaatiessa. Tietoala päättää itsenäisesti osallistumisistaan poliittisiin lakkoihin sekä muihin järjestöllisiin toimiin ja ohjeistaa omaa jäsenkuntaansa tarkemmin asiassa. Pääsääntö on kuitenkin, että mahdollisiin työtaistelutoimiin osallistuvien töitä ei tehdä, vaikka työnantaja sitä esittäisikin.

Poliittinen lakko

Esillä on ollut myös kysymys poliittisista lakoista ja mihin oikeus sellaiseen perustuu. Oikeus poliittiseen lakkoon perustuu YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymiin periaatteisiin, joihin Suomi on sitoutunut. ILO:n mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen yhteiskunnallisissa kysymyksissä, vaikka ne eivät suoraan kuuluisi työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin. ILO toimii kolmikantaperiaatteella, joten myös työnantajat ovat sitoutuneet ILO:n sopimuksiin ja periaatteisiin.