Työmarkkinasanastoa

Työmarkkinasanastoa

Työmarkkina- ja ammattiyhdistyssanasto nivoutuu tiiviisti sopimus- ja talousteemoihin. Erityisesti sopimusneuvottelujen aikana puhutaan työelämän muutoksista moninaisin sanakääntein. Ohessa ovat keskeiset termit, joiden avulla pysyt mukana keskustelussa.

Ammattiliitto tai ammattijärjestö

puolustaa ja kehittää alan työntekijöiden eli jäsentensä työehtoja. Ammattiliitto on valtakunnallinen toimija, johon voi kuulua useita jäsenjärjestöjä.
Suomessa ammattiliitot kuuluvat yleensä johonkin keskusjärjestöön. Palkansaajien keskusjärjestöjä ovat Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK sekä korkeakoulutettujen Akava. Työnantajilla on omat ammattijärjestönsä, joiden kattojärjestö on Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

muodostuu perus- ja ansio-osasta sekä mahdollisesta lapsikorotuksesta. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan vain työttömyyskassan jäsenille. Joillakin edellytyksillä työtön työnhakija voi saada myös korotettua ansio-osaa.

Edunvalvonta

on ammattiliiton tekemää työtä jäsenensä hyväksi työelämää koskevissa asioissa. Esimerkiksi Tietoala neuvottelee ja solmii työehtosopimukset (yhdessä YTN Tietoalan ja työnantajajärjestön kanssa).

Henkilöstönedustaja

HEDejä eli henkilöstöedustajia ovat työpaikan luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, työsuojeluasiamiehet, EWC-edustajat (European Works Council), hallintoedustajat, yt-neuvottelukuntien henkilöstöä edustavat jäsenet ja muut henkilöstön valitsemat edustajat ja heidän varahenkilönsä.

Irtisanomispaketti, eropaketti

Irtisanomispaketti tai eropaketti on sopimus, jossa työntekijä sopii itse irtisanomisestaan. Työnantaja tarjoaa pakettia yleensä vaihtoehdoksi yt-neuvottelujen jälkeiselle mahdolliselle irtisanomiselle. Irtisanomis- tai eropakettia otettaessa on huomattava sen monet vaikutukset esimerkiksi työttömyysturvaan.

Kaksikantaneuvottelu

Palkansaajien ja työnantajien välinen neuvottelu.

Kolmikantaperiaate

Palkansaajajärjestöt (SAK, STTK ja Akava), työnantajien järjestöt ja Suomen hallitus neuvottelevat keskenään.

Kuoppakorotus

Yleisestä ansiokehityksestä jääneille aloille, ammattiryhmille tai työntekijöille sovittu muita korkeampi palkankorotus, esimerkkinä matalapalkkaerät.

Lakko

Lakko on yksi työtaistelun keino. Yleensä lakkoon ryhdytään työehtojen parantamiseksi. Sitä voidaan käyttää myös poliittisena painostuskeinona päättäjiä kohtaan. Lakosta sekä tukilakosta tulee ilmoittaa kaksi viikkoa ennen aloittamista. Lakkoa pidetään laillisena, kun työ- tai virkaehtosopimus ei ole voimassa. Laittomasta lakosta voidaan ammattiliitolle langettaa sakot.

Liittoerä

Jos palkankorotuksista sovitaan keskusjärjestöjen kesken niin palkkojen yleiskorotuksen lisäksi voidaan sopia liittoerästä. Työehtosopimusosapuolet, eli työntekijä- ja työnantajapuoli, voivat siirtää liittoerän myös paikallisesti sovittavaksi palkkaeräksi.

Liittokierros

Työnantaja- ja ammattijärjestöjen välillä käytävät neuvottelut, jos keskitettyyn ratkaisuun ei ole päästy. Tuloksena usein ns. liittokorotukset palkkoihin, ja mahdolliset muutokset työehtosopimuksiin.

Luottamusmies

Luottamusmies on työntekijöiden keskuudestaan valitsema edustaja, jonka tehtävänä on valvoa työehtosopimuksen noudattamista ja toimia heidän etujensa valvojana. Tietotekniikan palvelualan TESsin mukaan luottamusmiehen tulee kuulua Tietoala ry:hyn tai olla YTN:läisen liiton jäsen. Vain edellä mainittujen ammattiliittojen jäsenet voivat osallistua luottamusmiehen valintaan.

Luottamusvaltuutettu

Luottamusvaltuutettu valitaan silloin, kun työpaikalla ei ole työehtosopimuksen mukaista luottamusmiestä. Luottamusvaltuutetun valintaan voivat osallistua myös ammattiliittoon kuulumattomat. Luottamusvaltuutetun asema ja neuvotteluvaltuudet ovat heikommat kuin luottamusmiehen, jonka takia työntekijöiden kannattaa saada työpaikalle valittua luottamusmies.

Matalapalkkaerä

Matalapalkka-aloille, tai paikallisessa sopimuksessa palkkakuopassa oleville kohdennettava erillinen summa.

Muutosturva

Muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun, lomautetun tai työttömän sijoittumista uuteen työhön. Muutosturva edellyttää yhteistyötä työnantajan ja työ- ja elinkeinotoimiston välillä, ja siihen kuuluu palveluja sekä työntekijöille että työnantajalle.

Naispalkkaerä

Vain naisvaltaisille aloille kohdennettava erillinen summa palkkaratkaisun osana.

Paikallinen sopiminen

Työpaikoilla tapahtuva työnantajan ja työntekijöiden edustajien sopiminen asioista, jotka jäävät lainsäännösten tai työehtosopimuksen ulkopuolelle ja tuovat työntekijälle parempia työehtoja. Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi työajasta (liukuva työaika), etätyöstä, palkkatasosta tai lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Paikallinen sopiminen onnistuu parhaiten jos työpaikalle on valittu luottamusmies neuvottelemaan työnantajan kanssa.

Palkkaturva

Suomessa palkansaajalle taataan lakisääteisesti palkka ja työsuhteeseen liittyvät muut tulot, jos työnantajalta loppuvat rahat. Palkkaturvaa haetaan TE-toimistosta.

Perälauta

Sitova kirjaus siitä, miten työehtosopimuksessa määritellyt palkankorotukset toteutetaan, jos sopimukseen ei päästä paikallisesti.

Raamisopimus

Keskitetty työmarkkinaratkaisu, jossa sovitaan työsopimuksella ja alakohtaisesti palkankorotuksen määrästä. Raamiratkaisu koskee tavallisesti vain palkkaratkaisua.

TES

Työehtosopimus, jossa sovitaan muun muassa palkoista, työajoista ja lomista. Kuntien palkansaajien työehtosopimus on KVTES ja valtiolla VES.
Yleissitova työehtosopimus koskee valtakunnallisesti kaikkia saman sopimusalan osapuolia, myös liittoon kuulumattomia työntekijöitä. Tietoalan työehtosopimus on yleissitova.
Normaalisitova työehtosopimus velvoittaa niitä osapuolia, jotka ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Normaalisitovaa työehtosopimusta on noudatettava myös silloin, kun työntekijä ei kuulu sopimuksen solmineeseen järjestöön.

Tupo

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema työmarkkinasopimus, johon valtiovalta osallistuu esimerkiksi veroratkaisuin. Sopimus toteutetaan alakohtaisilla työehtosopimuksilla.

Työmarkkinatoiminta

Ammattijärjestöjen ja -liittojen edunvalvontaa, joka koskee työmarkkinoita.

Työnseisaus

Työnseisaus on yksi työtaistelun muoto. Se saattaa johtua yrityksen sisäisistä erimielisyyksistä. Tällöin työntekijät lopettavat määräajaksi työnteon ilman työntekijäyhdistyksen ennakkoilmoitusta työnantajayhdistykselle.

Työsulku

Työsulku on työnantajan käyttämä työtaistelun muoto. Tällöin työnantaja keskeyttää työt ja palkanmaksun.

Työsuojelutoiminta

Työsuojelutoimikunta valitaan työpaikalle, jossa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Toimikunta edistää työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä tukee työssä jaksamista.

Työsuojelupäällikkö

Jokaisella työpaikalla on oltava työnantajaa edustava työsuojelupäällikkö.

Työsuojeluvaltuutettu

Työntekijöiden edustaja työsuojelukysymyksissä. Hän osallistuu työsuojelua koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon työnantajan kanssa. Työsuojeluvaltuutettu kiinnittää huomiota työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisen työympäristön kehittämiseen. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua tulee olla jokaisessa yli 10 henkilöä työllistävässä yrityksessä.

Työtaistelu

Sekä työnantajat että palkansaajat voivat aloittaa työtaistelun. Työnantajapuoli voi järjestää työsulun, jolloin työntekijöitä ei päästetä tekemään töitä työpaikalleen. Palkansaajien työtaistelukeinoina ovat lakko, tukilakko ja työnseisaus. Työsulusta, kuten lakostakin, on ilmoitettava etukäteen vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle.

Työttömyyskassa

Ammattiliiton jäseneksi liittymisen yhteydessä liitytään yleensä myös alakohtaiseen työttömyyskassaan. Jos työntekijä jää työttömäksi, hän voi olla oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen, jota työttömyyskassa maksaa. Kassaan kuulumattomat saavat Kansaneläkelaitokselta (KELA) päivärahaa.
Työttömyyskassasta maksetaan myös vuorotteluvapaakorvausta sekä koulutustukea.

Valtakunnansovittelija

Jos työtaistelun (eli työsulun tai lakon) osapuolet eivät pääse keskinäisissä neuvotteluissaan sopimukseen, voidaan kääntyä valtakunnansovittelijan puoleen. Sovittelija on puolueeton virkamies ja yrittää saada osapuolet sopimaan keskenään.

Työtuomioistuin

Jos työehtosopimuksen tulkinnasta syntyy riitaa sopimuksen voimassaoloaikana, riita voidaan viedä työtuomioistuimeen. Työtuomioistuin voi määrätä ammattiosastolle, henkilöstöyhdistykselle, ammattiliitolle tai työnantajaliitolle sakkoja esimerkiksi laittomasta lakosta tai työsulusta.

Yleiskorotus

Palkankorotus, jonka kaikki palkansaajat saavat samansuuruisena, joko prosentteina tai euroina.