Heikkenevä osaaminen näkyy tulevaisuuden IT-alalla
Tuoreet PISA-tulokset ovat huolestuttava viesti Suomelle. Vaikka suomalaisnuorten luonnontieteellinen osaaminen on edelleen OECD-maiden keskitason yläpuolella, erityisesti lukutaidon, matematiikan ja oppimisen pitkäjänteisyyden heikkeneminen on kehitys, johon on suhtauduttava vakavasti. Ylen raportoinnin mukaan lukutaito on heikentynyt selvästi, oppilaiden osaamiserot kasvavat, ja vain 41 prosenttia nuorista kertoo yrittävänsä enemmän tehtävän muuttuessa vaikeaksi. Lisäksi osaamisen laskua näkyy nyt myös hyväosaisten perheiden lapsilla, jotka aiemmin pärjäsivät parhaiten.
Tietoala ry:n näkökulmasta kyse ei ole vain koulutuspolitiikasta, vaan myös Suomen tulevasta kilpailukyvystä. IT-ala rakentuu yhä enemmän ongelmanratkaisun, luovan ajattelun, jatkuvan oppimisen ja kyvyn omaksua nopeasti uutta tietoa varaan. Kaikkien näiden perustana ovat vahva lukutaito, matematiikan osaaminen ja pitkäjänteinen työskentely.
Miksi tämä on IT-alalle tärkeää?
Jo tämän päivän ohjelmistokehitys, kyberturvallisuus, data-analytiikka ja tekoälyratkaisut edellyttävät kykyä lukea, ymmärtää ja soveltaa monimutkaista tietoa. Jos nuorten perustaidot heikkenevät, vaikutukset näkyvät myöhemmin esimerkiksi siinä, että yhä harvempi hakeutuu teknisille aloille ja korkeakoulujen lähtötaso heikkenee.
Erityisen huolestuttavaa on lukutaidon lasku. IT-alalla työ ei ole pelkästään koodaamista, vaan jatkuvaa dokumentaation, vaatimusten, tutkimusten ja asiakasviestinnän ymmärtämistä. Ilman vahvaa lukutaitoa myös teknisten taitojen kehittämisestä tulee vaikeampaa.
“Osaaminen on Suomen tärkein luonnonvara. PISA-tulokset ovat hälytysmerkki, mutta samalla ne tarjoavat mahdollisuuden tehdä rohkeita päätöksiä sen varmistamiseksi, että Suomella on myös tulevaisuudessa maailman osaavimpaan joukkoon kuuluva työvoima”, toteaa Tietoala ry:n puheenjohtaja Jyrki Kopperi.
Vahvistetaan perustaitoja jo varhaiskasvatuksesta lähtien
Tilannetta ei ratkaista yhdellä keinolla, vaan tarvitaan pitkäjänteinen kansallinen panostus osaamiseen. Lukutaitoon, matematiikkaan ja luonnontieteisiin on panostettava läpi koulupolun. Erityisesti lasten lukuharrastusta on tuettava sekä kotona että koulussa.
Kouluissa on löydettävä keinoja harjoitella pitkäkestoista työskentelyä ja ongelmanratkaisua. Teknologia on tärkeä oppimisen väline, mutta sen käyttö ei saa korvata perustaitojen harjoittelua. Mobiililaitteiden käyttökielto koulupäivien aikana on yksi askel eteenpäin.
“Suomen koulutusmenestyksen perusta on ollut korkeasti koulutettu ja arvostettu opettajakunta. Opettajilla tulee olla riittävästi aikaa, resursseja ja mahdollisuuksia keskittyä opetukseen sekä erilaisten oppijoiden tukemiseen”, Kopperi painottaa.
Lisäksi Kopperi muistuttaa, että yritysten, oppilaitosten ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä on lisättävä. Nuorten pitäisi päästä näkemään jo varhain, miten esimerkiksi matematiikka, ohjelmointi, tekoäly ja peliala liittyvät oikeaan työelämään.
Suomen vahvuus on ollut tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä. Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus saavuttaa vahvat perustaidot riippumatta asuinpaikasta tai perhetaustasta.
Jos tämä kehityssuunta jatkuu, IT-alalla voidaan nähdä kasvava pula kotimaisista osaajista ja entistä suurempi riippuvuus kansainvälisestä rekrytoinnista. Suomen asema heikkenee kansainvälisessä teknologiakilpailussa ja sekä tuottavuus että innoivointikyky heikkenevät.
“Toisaalta tilanne ei ole toivoton. Jos osaamisen laskuun reagoidaan nyt määrätietoisesti, vaikutukset voidaan vielä kääntää. Teknologiamurros, tekoäly ja digitalisaatio luovat valtavasti uusia mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää vahvaa osaamispohjaa”, Kopperi sanoo.
Koulutukseen tehtävät investoinnit eivät ole pelkkää koulutuspolitiikkaa, vaan ne ovat investointeja Suomen talouskasvuun, kilpailukykyyn ja hyvinvointiin.
