Yhteinen suunta tekoälyn aikakaudella: työ, hyvinvointi ja avoin dialogi keskiössä
Tietoala ry, YTN ja Teknologiateollisuus ry kokoontuivat Helsingissä pohtimaan tekoälyn vaikutuksia työelämään ja hyvinvointiin yhteisessä tilaisuudessa Yhteinen suunta: tekoäly, työ ja hyvinvointi. Tilaisuus toi yhteen henkilöstöedustajia ja työelämän toimijoita keskustelemaan siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää kestävällä ja inhimillisellä tavalla osana muuttuvaa työelämää.
Tilaisuuden juonsi YTN:n tietoalan sopimusalavastaava Björn Wiemers. Avaussanoissa Tietoala ry:n puheenjohtaja Jyrki Kopperi ja Teknologiateollisuus ry:n johtaja Mika Lallo korostivat yhteistyön ja yhteisen ymmärryksen merkitystä tilanteessa, jossa teknologinen kehitys etenee nopeasti ja vaikuttaa yhä syvemmin arjen työhön.
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala toi esityksessään esiin, kuinka generatiivinen tekoäly muuttaa työn tekemisen tapoja ja lisää osaamispaineita. Vaikka tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia, vastuu työstä ja päätöksistä säilyy aina ihmisellä. Yli-Kaitala painotti, että tekoälyyn liittyvistä kysymyksistä täytyy voida keskustella avoimesti ja turvallisesti työpaikoilla.
Työterveyslaitoksella on käynnissä useita hankkeita, joissa tarkastellaan tekoälyn vaikutuksia työelämään eri näkökulmista. Yhdessä hankkeessa keskitytään erityisesti tekoälyn rooliin asiantuntijatyössä: kartoitetaan käyttöön liittyviä visioita ja etsitään ratkaisuja, jotka tukevat tekoälyn kestävää ja hyvinvointia edistävää käyttöönottoa.
”Tekoälyn tulee parantaa ihmisten johtamista, ei poistaa sitä”, Yli-Kaitala totesi. Hän muistutti myös, ettei kuormitus synny yksin teknologiasta vaan siitä, mitä ihmiseltä uusissa toimintaympäristöissä odotetaan.
Tilaisuuden päätteeksi käytiin vilkas paneelikeskustelu yritysten tekoälykäytännöistä eli AI Policysta, joka on yleistymässä monilla työpaikoilla. Keskusteluun osallistuivat Relex Solutionsin Senior Manager Leena Lintunen ja luottamusmies Niklas Strengell, AI Finlandin Community Manager Jenni Porvari sekä Kirsi Yli-Kaitala.
Paneelissa tarkasteltiin avoimesti tekoälyn mahdollisuuksia ja riskejä. Lintunen nosti esiin sen, että tekoäly voi parantaa tiedon saavutettavuutta ja mahdollistaa jokaiselle omiin tarpeisiin sopivien työkalujen kehittämisen. Riskinä hän näki kuitenkin alkuperäisen tiedon hukkumisen. Strengell kuvasi tekoälyn murrosta osuvasti kahden maailman väliseksi verhoksi: toisille se näyttäytyy utopiana, toisille dystopiana.
Porvari muistutti, että tekoälyn avulla tapahtuva työn tehostaminen voi myös mennä liian pitkälle, jolloin voi olla vaikea tunnistaa, milloin ihminen yksinkertaisesti tekee liikaa. Yli-Kaitala toi keskusteluun kasvatuksellisen näkökulman: Tekoälyn ei tule rapauttaa osaamista tai rikkoa hyviä käytäntöjä, vaan sitä on opittava hyödyntämään fiksusti ja harkiten.
Kaikkia panelisteja yhdisti yksi vahva viesti: avoin kommunikaatio ja jatkuva dialogi ovat avainasemassa tekoälyn käyttöönotossa. Asiantuntijatyössä vastuu oman työn johtamisesta säilyy yksilöllä, mutta esihenkilön rooli tukijana ja kokonaisuuden hahmottajana on entistä tärkeämpi. Ilman toimivaa vuoropuhelua tekoälyn hyödyntämiseen liittyy merkittäviä haasteita – mutta oikealla yhteistyöllä mahdollisuudet ovat suuremmat kuin riskit.
