Tietoala ry:n työmarkkinatutkimuksen tulokset – Tietoala ry

Tietoala ry:n työmarkkinatutkimuksen tulokset

Insinööriliitto toteutti lokakuussa 2020 vuosittaisen Tietoala ry:n työmarkkinatutkimuksen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja siihen vastasi 1938 Tietoala ry:n jäsentä ja tietotekniikan palvelualalla työskentelevää insinööriä. Tutkimuksen erityisteemana oli tällä kertaa etätyöt ja siihen liittyvät käytännöt työpaikoilla.

Keskimääräinen säännöllisen kokoaikatyön kuukausipalkka oli tutkimuksen mukaan 4414 €/kk. Peruspalkan lisäksi tämä sisältää luontoisetujen verotusarvon ja muut kuukausittain maksettavat lisät. Nousua edellisvuoteen verrattuna oli 3,5 %, joka on euroina 151 €/kk.

Työnantajan koolla ei näytä yleisesti olevan suurta merkitystä palkkatasossa, vaikka alan suurimmissa yrityksissä palkat ovatkin hieman korkeammat kuin pienimmissä. Poikkeuksena tästä on palkkojen alin neljännes, jossa on selkeimmin havaittavissa yrityksen koon ja palkan suuruuden välinen yhteys.

Tutkimus osoittaa selkeästi, että liittojen työehtosopimuksissa neuvottelemilla  palkankorotuksilla on suuri merkitys alan työntekijöiden ansiotasoon. Peräti 65 % korotuksen saaneista ilmoitti, että olivat saaneet työehtosopimuksen mukaisen yleiskorotuksen ja vain 20 % ilmoitti saaneensa suoriutumiseen perustuvan meriittikorotuksen.

Edellisvuosien tapaan suurimman palkankorotuksen sai, kun vaihtoi työpaikkaa. Keskimäärin tämä johti 600 €/kk palkankorotukseen. Tämä on selvästi enemmän kuin siirtyminen vaativimpiin tehtäviin nykyisen työnantajan palveluksessa, jolloin keskimääräinen korotus on ollut 450 €/kk.

Työntekijän asuinpaikalla on edelleenkin suuri merkitys. Pääkaupunkiseudun palkat olivat keskimäärin 757 €/kk (19 %) suuremmat kuin muualla Suomessa. Covid-19:n myötä lisääntynyt etätyö ei ainakaan vielä ollut ehtinyt vaikuttaa palkkaeroihin. ”Jatkossa onkin mielenkiintoista seurata, millainen vaikutus etätyöloikalla on alueellisiin palkkatasoihin. Kun työ muuttuu yhä enenevissä määrin työntekopaikasta riippumattomaksi etätyöksi, luulisi sen heijastuvan myös alueellisiin palkkatasoihin jollain aikajänteellä,” toteaa Tietoala ry:n puheenjohtaja Jyrki Kopperi.

Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi on kuuma keskustelun aihe useissa yrityksissä lomakauden kynnyksellä. Kuitenkin vain 17 % työntekijöistä oli vaihtanut lomarahojaan vapaaksi joko omasta tai työnantajan aloitteesta. Työantaja oli ollut aloitteellinen vain 3 %:ssa tapauksista. Kopperi  tulkitsee asian niin, että työnantajien vähäinen aktiivisuus lomarahojen vapaaksi vaihtamiseen johtuu alan laskutuskäytännöistä: ”Kun yrityksen kassavirta perustuu tuntilaskutukseen, niin silloin jokaisella poissaololla on merkitystä yrityksen liikevaihtoon. Tämätaas heijastuu vähäisenä intona vaihtaa työntekijöiden lomarahoja vapaaksi.”

Covid-19 -viruksen mukanaan tuoma epävarmuus ja viime keväänä yrityksissä tehty jopa paniikinomainen hätäjarrutus, aiheutti alan yrityksissä ennennäkemättömän suuren lomautustsunamin. Lomautukset näin suuressa mittakaavassa näyttävät kuitenkin jääneen lyhytaikaiseksi ilmiöksi. Kun kysyttiin työsuhteen varmuutta, vakaaksi tai melko vakaaksi oman työsuhteensa tilanteen ilmoitti vastaajista hieman suurempi osa kuin vuotta aiemmin. Alan työpaikkojen tilanne ei kuitenkaan ole samanlainen. Kun toisissa firmoissa irtisanotaan ja lomautetaan, kärsitään toisissa samalla osaajapulasta. Kun kysyttiin lomautuksista ja irtisanomisista, niitäpidettiin aiempaa todennäköisempinä tai mahdollisempina. Erityisesti lomautusten uhka oli noussut. Työpaikan osalta niitä piti mahdollisena joka kymmenes ja todennäköisenä noin kolme prosenttia.

Ennen koronakriisiä etätöitä viitenä päivänä viikossa teki vain 7 % kyselyyn vastanneista, kun kyselyn aikana luku oli noussut 69 %:iin. Yli 60 % haluaisi jatkossa tehdä vähintään puolet työajasta etätöitä. Tietotekniikan palvelualan työntekijöiden keskuudessa halu tehdä pelkästään etätöitä on suositumpaa kuin muilla insinöörialoilla. Tietoalalla pelkästään etätöitä haluaisi tehdä jatkossa joka viides työntekijä.

Tutkimuksen avoimissa vastauksissa esiin nousee erityisesti etätyö. Suurimmassa osassa vastauksia koetaan etätyö positiiviseksi asiaksi. Kun fyysinen työmatka on jäänyt pois, on entistä enemmän vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia sijoittaa työaika muuhun elämään sopivaksi. Myös työhön keskittyminen on parantunut. Avokonttorin taustahälinä ja työn jatkuvat keskeytymiset ovat jääneet pois. Moni on sitä mieltä, että he saavat samassa ajassa kotonaan enemmän aikaiseksi, kun on rauha keskittyä töihin ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä.

Niin kuin kaikella hyvällä, etätyölläkin on varjopuolensa. Sosiaalisten kontaktien väheneminen ja vapaamuotoisten käytäväkeskustelujen puute kollegoiden kanssa on merkittävää. Tiedonsaanti työpaikan asioista koetaan myös haasteena. Työergonomia ei kaikissa kotitoimistossa ole kunnossa. Harvalla on kotonaan sähköpöytä tai kunnollinen työtuoli ja moni joutuu tekemään töitä pelkästään kannettavan tietokoneen pieneltä näytöltä keittiön pöydän ääressä.

Lue myös nämä

Artikkelit

Collective bargaining will continue to be worthwhile

Lue lisää
Artikkelit

Tietoalan kannanotto Teknologiateollisuuden päätökseen työehtosopimuksista

Lue lisää
Artikkelit

Paremmat työehdot

Lue lisää