Lakisääteinen palkankorotus
Mistä ne palkankorotukset tulevat?
Palkan muodostuksen (suuruuden, erilaisten lisien jne.) taustalla on kaksi tekijää. Oma henkilökohtainen työsopimus sekä toimialan kattava työehtosopimus.
Työehtosopimuksessa määritellään kunkin toimialan palkkojen lähtötasot, joiden päälle kukin voi sopia enemmän omassa työsopimuksessaan. Ylärajana on se, kuinka paljon työnantaja on valmis maksamaan. Työehtosopimus määrittelee siis vain palkkojen minimitasot.
Työehtosopimuksessa sovitaan hyvin monia muitakin asioita, joilla on työsuhteelle ja työhyvinvoinnille iso merkitys. Palkallisen loman kesto, lomarahat, ylityökorvaukset, palkallinen sairausloma, palkallinen sairaan lapsen hoito, irtisanomisajat, arkipyhien palkka sekä erilaiset perhevapaat jne. Työehtosopimus on sen verran laaja ja kattava, että tavallinen palkansaaja ei yksin pysty neuvottelemaan sen sisältämiä etuja itselleen. Onneksi ei tarvitsekaan, sillä Tietoala ry tekee sen.
Kattavat työehtosopimukset
Työehtosopimuksissa sovitut palkankorotukset ja työehdot koskevat toimialan kaikkia työntekijöitä, eivät pelkästään työehtosopimuksen neuvotelleen ammattiliiton (Tietoala) jäseniä. Näin ollen sellaisetkin henkilöt saavat palkankorotuksen, jotka eivät ammattiliittoon kuulu. Voisiko tuossa olla syy sille, että yllättävän moni luulee palkankorotusten taustalla olevan jonkin muun tahon kuin ammattiliiton?
Suomessa ei ole minimipalkkalakia
Esimerkiksi Ranskassa, Britanniassa ja USA:ssa on minimipalkkalaki, mutta esim. Suomessa ja Ruotsissa ei. Meillä palkkojen minimitasot määräytyvät ammattiliittojen solmimissa työehtosopimuksissa. Pääsääntöisesti minimipalkkalaki tarkoittaa samaa minimipalkkaa, oli sitten lääkäri tai leipuri. Valtio– ja toimialakohtaisia eroja minimipalkoissa on. Esimerkiksi USA:ssa minimipalkka on useimmilla aloilla 7,25 dollaria/h, mutta ravintola-alalla vain 2,13 dollaria/h.
Minimipalkkalaki ei turvaa kohtuullista palkkatasoa
Kuten USA:n esimerkki osoittaa, niin minimipalkkalakiin perustuva palkkojen lähtötaso tietäisi suurimmalle osalle suomalaisia palkan alennusta. Samalla se tarkoittaisi, että päätökset palkkojen lähtötasosta tekisivät kansanedustajat eduskunnassa. Voisi olla mielenkiintoista seurata, miten eri puolueet kulloinkin määrittelisivät suomalaisille sopivat palkat. Kuinkakohan moni suomalainen toivoo, että eduskunta päättää hänen palkkansa?
Uskomme, että nykyinen ammattiliittojen ja työnantajien välisiin neuvotteluihin perustuva työehtojen ja palkkojen määräytyminen on palkansaajien etu. Järjestäytyminen omaan ammattiliittoon on hyvä tae sille, että palkoista sopii jatkossakin oma etujärjestö. Meillä se on Tietoala.
LIITY NYT: http://tietoala.fi/liity-jaseneksi-2/
Tietoala ry on osa Insinööriliittoa