Ylitöiden mutkikas maailma
Ylityötä ja siitä saatavaa korotettua palkkaa säätelevät työaikalaki ja työehtosopimukset. Lähtökohta on, että työaikalakia ei saa rikkoa ja ylityöstä maksettava korotettu palkka ei saa koskaan olla laissa määriteltyä huonompi.
Toinen ylitöitä säätelevä tekijä on työehtosopimus (TES), joka vaihtelee toimialoittain, koska kullakin toimialalla on kyseisen toimialan erityspiirteet huomioon ottava työehtosopimus. Työehtosopimuksen solmivat toimialan työntekijöitä edustava ammattiliitto ja työnantajat. Työehtosopimuksessa esimerkiksi ylityötä koskevat ehdot ovat yleensä työntekijälle paremmat kuin laissa, mutta eivät koskaan huonommat. Työehtosopimus lähes poikkeuksetta tuokin palkansaajille paremmat työehdot ja korvaukset, kuin pelkkä työaikalaki tuo.
Oma turva on parempi turva
Yksi hyvinkin oleellinen seikka työntekijöiden kannalta on, että työehtosopimuksissa olevat ylityöehdot ovat ikään kuin työntekijöiden omissa käsissä, koska työntekijöitä edustavat ammattiliitot sopivat niistä työnantajien kanssa. Sen sijaan työaikalain tuoma minimitaso on hallituksen ja eduskunnan käsissä. Riippuen millainen hallitus maassa on, voivat lain ehdot myös muuttua heikommiksi, jolloin esimerkiksi ylityöehdot voivat heikentyä. Nämä heikennykset eivät kuitenkaan vaikuta niiden työntekijöiden ylityöehtojen tasoon, joilla työehdot on kirjattu työehtosopimukseen. Työehtosopimuksiin kirjatut ehdot, ovat työntekijöiden kannalta turvallisempia, koska niihin mahdolliset lain heikennykset eivät ylety.
Korotettu palkka, korotettu vapaa
Ylitöistä on aina sovittava työnantajan kanssa, itse ei voi tehdä päätöstä niistä. Ylitöistä ja lisätöistä voi myös kieltäytyä, eli kun työnantaja pyytää ylitöihin, kyse on vapaaehtoisesta sopimisesta.
Ylitöistä pitää aina maksaa korotettua palkkaa tai jos ylityöt ottaa vapaana, vapaan pitää olla samalla tavalla korotettu kuin jos korvauksen ottaisi palkkana. Jos työntekijä ja työnantaja eivät sovi vapaan ajankohtaa ennakolta, työnantaja voi määrittää vapaan ajankohdan. Jos työntekijä haluaa, ylitöistä kertynyt vapaa on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia myös, että ylityökorvaus annetaan osittain rahana ja osittain vapaana tai että vapaa siirretään työaikapankkiin.
Pidempi työpäivä ei aina tarkoita ylityötä
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksessa lisätunnit jaetaan karkeasti ottaen kahteen eri kategoriaan, lisätyöhön ja ylityöhön. Ylityöstä maksetaan aina korotettua palkkaa, mutta lisätyö on monesti normaalipalkalla.
Jos työaika on 7,5 tuntia päivässä, niin ensimmäinen puoli tuntia ylimääräistä työtä päivässä on lisätyötä. Ylityö alkaa kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen. TES antaa kuitenkin 50 % korotetun palkan myös tältä puolen tunnin lisätyöltä. Lisätyöksi lasketaan myös, jos tekee lyhennettyä työaikaa ja tekeekin täyden työpäivän. Korotettu palkka tulee kuitenkin vain 7,5 tunnin ylittävältä osalta.
Esimerkiksi silloin, kun on säännöllisessä päivätyössä ja työaika on 7,5 tuntia päivässä ja enintään 37,5 tuntia viikossa, korotettua lisätyötä voivat olla vain ne tunnit, jotka jäävät 7,5 ja 8 tunnin väliin tai viikkotyöajassa 37,5 ja 40 tunnin väliin, muut tunnit ovat ylitöitä. Ylitöistä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 % korotettua palkkaa ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettua palkkaa. Jos ylityö on viikoittaista, niin 8 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 % korotettua palkkaa ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 % korotuksella.
Esimerkki ylitöiden laskemisesta
Ongelmatilanteissa auttaa työpaikan luottamusmies tai ammattiliitto
Jos työpaikalla ilmenee ongelmia ylitöiden tai muiden työehtojen kanssa, kannattaa kääntyä työpaikan luottamusmiehen puoleen. Hän on perehtynyt mm. palkkojen ja työehtojen problematiikkaan ja osaa auttaa suurimmassa osassa tapauksista. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, kannattaa ota yhteyttä omaan ammattiliittoon. Tietoalan/Insinööriliiton* asiantuntijat auttavat kaikkia liiton jäseniä kaikissa työelämän ongelmatilanteissa (*Tietoala ry on osa Insinööriliittoa).
Tietoalan työehtosopimuksesta löytyvät kaikki työehdot ja niihin liittyvät yksityiskohdat
Erilaisia työaikamuotoja on aika paljon: liukuva työaika, jaksotyö tai joustotyöaika. Esimerkiksi nämä muuttavat hieman lisätyön ja ylityön ehtoja. Samoin keskelle viikkoa osuva pyhäpäivä tai itsenäisyyspäivä vaikuttavat ylitöiden laskentaan. Jos kiinnostusta riittää, niin työaikaa ja niistä saatavia korvauksia koskevia määräyksiä yksityiskohtineen löytyy Tietoalan ja työnantajien solmimasta työehtosopimuksesta. Tietenkin työehtosopimuksesta löytyvät myös kaikki muutkin sovitut työehdot, minimipalkat ja vähimmäiskorotukset.
Työehtosopimuksissa määritellyistä palkoista kannattaa muistaa, että niissä on kyse lähtötasoista, joten jokainen palkansaaja voi työnantajansa kanssa sopia korkeammista palkoista ja paremmista työehdoista.
Me Tietoalalla luomme pohjan hyvälle työelämälle järjestäytymällä ja neuvottelemalla meille kaikille tietotekniikan palvelualalla toimiville työehdot, jotka toimivat niin työntekijöiden turvana kuin sujuvoittamassa työelämän toimivuutta.
Työehtojen standardi on työehtosopimus, TES.
Työskenteletkö yrityksessä, joka tuottaa ohjelmistoja, pelejä, tietotekniikan palveluita, tietotekniikan konsultointia, sisällöntuotantoa? Sinun ammattiliittosi on Tietoala. Jos et ole jo jäsen, niin liity nyt. www.tietoala.fi
(Tietoala on osa Insinööriliittoa)
